keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

Kevät keikkuen tulevi..

Vai tullooko..? Kyllä soppii jo vähän assiita eppäillä, kun ollaan kohta huhtikuussa menossa ja silti mittarissa - 20 pakkasta. 

Mutta valon miärä ainakin on lissääntyny hurjasti ja samalla vauhilla tämän emännän vireystaso :P Nythän sitä alkaa olla jo ihan normaali, talvi meni jotenkin taas puolhorroksessa..

Ja mitä tulee tuohon valoon, piti sitä vastaan jo ensmäinen suojautumiskeinokin kehitellä. Vaikka tykkään auringosta, niin en tykkää siitä että se paistaa killittää suoraan silmille het kuuen aikaan aamusta. Eipähän sitä tietysti tullu talven hämyssä makuuhuoneita vaihtaissa mietittyy, että ikkuna vois vaatia muutakin kun pitsiverhot.. 

Vaan ennää ei arska aamutuimaan meitä herättele samalla viissiin, vanhasta pussilakanasta tuli just sopiva tähtitaivas ikkunaan nostoverhon muodossa :P 
Ja mitenkä oel heleppo ommella, laitoihin vain kujat verhotangolle sekä alarimalle. Nosto tapahtuu verhon taakse ommelluilla kangassuikaleilla sekä napeilla. 


Kuva on otettu päivällä ja auringonpaisteella, hyvin tekköö pimentäjä tehtäväsä :)


Kuvassa myös juoppo rönsylilja säiliöruukkuun (tai siis sankkohan tuo on) istutettuna saamassa valohoitoo eteläikkunalta. Helpottu kummasti nuittenkin juoppokasvien kastelu ja hengissäpitokin, kun keksin tehä nuo säiliöruukut niille. Ennen sai harva se päivä vettä kipata, niin nyt riittää jos kerran tai kaks viikossa säiliön virkaa pohjalla toimittavan salaattirasian täyttää.


Mutta, monena uamuna oon pohtinu jotta miks kahvi tuoksuu ja maistuu paljon paremmin viileessä? Melkein tulee kahvikuppii nuuskutellessa jo nuotiofiilikset.. Ei sillä, että meillä ois aamusin kylmä (eihän 17 astetta ees vielä oo paha, eihän..? :D) mutta kun oon vähä laiska hirmutalven jäliltä kantamaan uuneihin puita. :D
 

tiistai 1. maaliskuuta 2011

Koiruuvven haalarit

 Ompelin ystäväni whippetille oikein supertalvihaalarit, pitämään "leudon pikkupakkasen" poissa ruipelokoirulin iholta :)


Elämäni eka koiran haalari, tai muukaan muulle eläimelle kuin hevoselle ompelemani juttu. Eli siis lähtökohtasesti ei mitään hajuakaan miltä minkäkin kohan pitäs näyttää tai käyttäytyä. 





Joka välissä vain koiranomistajalta kyselin, että tehhäänkö tälleen vai tälleen vaiko mahollisesti vielä kolmannella tavalla :D



Mallin pohjana käytin hurtan sadehaalaria, johon koiran omistajan toivomuksesta tehtiin muutamia muutoksiakin heti alkuunsa. Mm. haalariin tuli pitkä vuorillinen kaulus ja mahanalusaukkoa pidennettiin useita senttejä. 



Haalarissa on mahdollisesti tuulta ja vettäkin pitävä (? unohin kahtoo :P) päällikangas, villa-, fleece- ja vanuvuorit sekä koiran ihoa vasten normaalia luikasta takeissakin käytettävää sisäkangasta. Eli siis on tosi paksu vaate kyseessä. Ei kuitenkaan tullut raskaan oloiseksi useista kerroksistaan huolimatta.Kiristäminen tapahtuu kahdella sisäpuolelle ommellulla kuminauhakujalla, vyötäisiltä ja kaulasta.


Materiaalit on lähes täysin kierrätysmatskua. Päällikangas on mieheni vanha talvitakki sekä vanhimman tytön vanhat reiman toppahousut, samoista aineksista on myös sisävuori. Väliin silppusin miehen vanhan villapaidan ja aivan käyttämätöntä fleecee (mites se menikään jotain vanhaa, jotain uutta... :D). Resorit tuli tosi näppärästi toppatakin kauluksista, vetoketjuläpät toppahousujen henkseleistä ja toppatakin helmasta.
Epäilen olevani jokseenkin luova sielu :D


Mielestäni aika hyvä lopputulos, kun ottaa huomioon että oli vasta harjotuskappale :P